Kudetta meni yllättävän paljon, melkein kilo. Tää on tämmöseks kopaks yllättävän painava. Ensin meni purkuun aloitettu matto. "Taasko sä purat jotain ja sit teet uudestaan?" Kyllä, niin tein. Sehän on ihan normaalia, ainakin mulle.
Korin tein viidestä osasta, pohja ja kaikki sivut erikseen. Kyllähän tämmöstä paksua virkatessa vähän liian pienellä koukulla isomman työn kanssa sormet olisi muusina. Osat ompelin yhteen lankalla, mikä oli toisesta työstä jäänyt yli.
Itse ainakin olen lopputulokseen ihan tyytyväinen. Rakkaani ei tietenkään suostunut sanomaan mielipidettään. No, eipähän muutenkaan puutu sisustuksellisiin asioihin. Ei jostain jutuista tykkää, mutta eipä ne häntä sen enempää häiritse.
Huonostihan tosta kuvasta mitään näkyy. Inspiksen tähän sain kuitenkin meillä olevasta Luhdan korista. En vaan sellaista raaskinut ostaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti