Eka lomapäivä

Yleensä lomalla olen antanut itselleni luvan herkutteluun. Nyt sokerittomalla ollessani tai no joo herkuttomalla, on jotekin ihan hassua. Aamukahvin kanssa en syönyt suklaata. En ole varannut pakastimeen jätskiä. Nautin turvottomasta olotilastani.

Olen yrittänyt löytää Tallinnasta houkuttelevaa ravintolaa viikonlopuksi, mutta en ole siihen jaksanut keskittyä, koska en halua miettiä ruokaa ja ihania jälkkäreitä. Oman Helsinki-reissun suunnittelu on ollut kivempaa, koska meinaan shoppailla ihan oikeasti kunnolla. No joo, katsotaan kuin taas käy. Aiemmin mietin, että käyn ostamassa jotain ihanaa super hyvää suklaata, mutta sen olen kyllä jättänyt. Aiemmin haaveilemani Fazerin kahvila ihanine herkkuineen...Siitä ajatuksesta en kyllä ole luopunut, että siellä otan jotain ihanaa suussa sulavaa mmmmmm.... Olen saanut pienessä ajassa kroppaani paremman fiiliksen, niin en halua sitä pilata.

Heti, kun saa pienillä muutoksilla kilonkin pois, se on niin mahtavaa. Se ei ole kivaa, kun se kilo sitten pomppaa takaisin yhdessä hetkessä. Ja taas saa aloittaa kaiken alusta. Hatun nosto niille, jotka aloittaa elämäntaparemontin ja ovat monta viikkoa ilman totuttuja herkkuja.

Sunnuntait yleensä menee ruokailun puolesta herkuttelun puolelle. Eilen kuitenkin vaihdoin vehnäiset tortillaletut maissisiin tacoihin. Ne oli semmosia melkein lautasen mallisia kuppeja. Ei samanlaista turvotusta, mutta sotkuistahan se oli. Olen naureskellut, että spagettia ei kannata syödä ekoilla treffeillä, mutta toi on kyllä pahempi. Soosit ja muut oli ympäriinsä ja eihän se rapsakka maissi mene poikki just siitä kohtaa mistä purasee, vaan se lohkee pidemmältä ja sitten kaikki täytteet valuu pitkin käsiä.

Kohta varmaan uskallan laittaa nenäni ulos, kun pakkanen on vähän lauhtunut aamusta. Lupasinhan mä lomalla vähän reippailla.

Sokeriton talvi

Nyt se talvi sit on ja ihan riittämiin. On todellakin talvilomakelit. Ja lumihangessakin on käyty. Ei tarvitse olla lapsi riehuakseen lumessa. Älkää pitäkö mua sekopäänä. On toi kyllä tavallaan ihanaa. Tarpeeksi vaan päälle, niin hyvin pärjää. Piti kynttilälyhtyynkin tehdä sisäpuolelle lumitöitä, että sai kynttilän palamaan.

Taas on tehty kaikenlaisia uuden vuoden lupauksia. Minä en tehnyt. Olen kuitenkin vähän miettinyt mitä suuhuni laitan. Olen ihan intona pienestä saavutuksestani. Aina olen ollut perso makealle. Tämän muistaa myös serkkunikin, jonka kanssa olen vähemmän tekemisissä. Maanantaina söin edelliseltä viikolta jääneet suklaakonvehdit, niitä oli ehkä neljä. Sen jälkeen en ole sokeriherkkuja syönyt, en kyllä suolaisiakaan. En lue kaikkia pakkausselosteita, etten söisi sokeria ollenkaan. Pullat, suklaat, karkit ja muut mussutettavat saa jäädä kauppaan. Eikä ole ollut niin vaikeaa, kun kuvittelin. Vettä kun muistaisi juoda enemmän.

Ihan mahtavaa huomata, että turvotus laskee. Eikä halua pilata tätä fiilistä. Nyt vaan pidetään peukkuja, että tää homma onnistuu. Huomasin viikolla, että olen tunnesyöjä. Heti kun ärsytti tosi paljon, mielessä oli, että tänään menen "lounaalla" Heseen tai haen suklaata. Pysyin kovana ja söin jotain muuta. Jee, hyvä mä!

Pascoe pH-balance jauhe on ollut jälleen toimiva. Sehän vaikuttaa koko kehoon. Ennenkin olen kyseistä tuotetta käyttänyt ja täytyy sanoa, että se toimii. Tuntuu siltä, että kroppa myös puhdistuu samalla. Ja se on kyllä hyvä yhdessä sen kanssa, että en syö sokeria niin paljon, kuin olen yleensä syönyt.

Uskalsin ekaa kertaa kokeilla raakasuklaata. Siis ihan ite tein ja niistä tuli niin kauniita. Mun piti laittaa vähän joulusta jääneitä mantelilastuja murustettuna sekaan, mutta ne unohtu. Niissä on vaan raakakaakaomassaa ja raakakaakaovoita ja hunajaa vähän, maailman yksinkertaisinta. Mantelit voi sitten muuten laittaa samaan aikaan suuhun. Maku on aika tämäkkä tottumattomaan suuhun. Tykkään kyllä tummasta suklaasta. Rakkaani ei taas ymmärrä. Hänen mielestä tää on huijausta. Syön suklaata, vaikka ei pitäis. Oon vaan jankannut hänelle sitä, että niissä ei ole yhtään sokeria, Ei niitä montaa viitti syödä kerralla. Ihan hyvin onnistui, vaikka en tiennyt kuinka paljon pitää laittaa kumpaakin ainetta. En tiiä mitä joku enemmän raakasuklaata syönyt näistä tykkäisi. Tupperin pölyttymään päässyt konvehtivuokakin pääsi käyttöön.

Katsokaan nyt kuika kauniita ne on.

Kivaa viikonlopun jatkoa ja nauttikaan kauniista talvesta.

Suunnittelua ja odottelua

Aiemmin kirjoittelin kuinka itsekäs saa olla. Ja olen sitä jälleen miettinyt. Lomani lähestyy ja olen ajatellut siinä vain itseäni. Ja se on tuntunut hemmetin hyvältä. Koko viikkoa en halua aikatauluttaa, koska se tuntuu liian stressaavalta.

Vähän huollan kehoa ja mieltä. Kehon huolto yleensä on enemmän sisäistä, eli syön hyvin. Jos ei olisi enää järkkyjä lukemia lämpömittarissa vai pitäisikö sanoa kylmyysmittarissa, lähden lenkille. Kampaajalleni en saanut aikaa, hiusten värjäyksen joudun hoitaa sen itse tällä kertaa. Muut kauneudenhoidon ajat olen varannut.

Olen pitkään halunnut kokeilla intialaista pääähierontaa. Päähieronta on vaan jotain taivaallista, ai että pelkkä ajatuskin saa rentoutumaan. Se on varmasti ihanaa.Samaan kertaan varasin myös kasvohoidon, puhdistuosuus ei ole niin ihanaa. Kummasti sen nipistelyn kuitenkin aina unohtaa. Mulla kävi niin hyvä tuuri, että saan jalkahoidon samaan rahaan. Kosmetologillani on harjoittelija juuri silloin. Kyllä mun sitten kelpaa. Toivottavasti en sätki jaloillani kamalasti puhdistuksen aikana, etten potkaise harjoittelijaa ja ettei hän leikkaa kynnestä ohi.

Se mitä odotan eniten lomalta, on pikku reissu Helsinkiin. Olen varannut itselleni huoneen Sokos Hotel Tornista. Se on mun mielestä kivoin hotelli missä oon Suomessa ollut. Vähän jänskättää. Sen verran olen suunnitellut, että shoppailen ja käyn kahvilla ja kattelen ohi kulkevia ihmisiä. Forumin Fazer, se on mun vakkaripaikka, varsinkin silloin jos satun olemaan yksin Helsingissä. Tiedän jo mitä haluan, latte ja jotain ihanaa syötävää suolasta tai makeaa. Nään myös rakkaan ystäväni samalla reissulla. Shoppailua odotan, koska viime aikoina olen suosinut nettikauppoja. Toivottavasti ei käy niin, kuin yleensä, etten löydä mitään tai en jaksa mennä sovittamaan. No fiiliksen mukaan. Tykkään shoppailla yksinkin, silloin ei tarvitse miettiä, ettää jaksaako kaveri odotella.

Aina kun on jotain odotettavaa, on niin paljon parempi fiilis. Ihanaa suunnitella. Ensi viikko vielä töitä ja sitten saan nauttia.