Sokeriton talvi

Nyt se talvi sit on ja ihan riittämiin. On todellakin talvilomakelit. Ja lumihangessakin on käyty. Ei tarvitse olla lapsi riehuakseen lumessa. Älkää pitäkö mua sekopäänä. On toi kyllä tavallaan ihanaa. Tarpeeksi vaan päälle, niin hyvin pärjää. Piti kynttilälyhtyynkin tehdä sisäpuolelle lumitöitä, että sai kynttilän palamaan.

Taas on tehty kaikenlaisia uuden vuoden lupauksia. Minä en tehnyt. Olen kuitenkin vähän miettinyt mitä suuhuni laitan. Olen ihan intona pienestä saavutuksestani. Aina olen ollut perso makealle. Tämän muistaa myös serkkunikin, jonka kanssa olen vähemmän tekemisissä. Maanantaina söin edelliseltä viikolta jääneet suklaakonvehdit, niitä oli ehkä neljä. Sen jälkeen en ole sokeriherkkuja syönyt, en kyllä suolaisiakaan. En lue kaikkia pakkausselosteita, etten söisi sokeria ollenkaan. Pullat, suklaat, karkit ja muut mussutettavat saa jäädä kauppaan. Eikä ole ollut niin vaikeaa, kun kuvittelin. Vettä kun muistaisi juoda enemmän.

Ihan mahtavaa huomata, että turvotus laskee. Eikä halua pilata tätä fiilistä. Nyt vaan pidetään peukkuja, että tää homma onnistuu. Huomasin viikolla, että olen tunnesyöjä. Heti kun ärsytti tosi paljon, mielessä oli, että tänään menen "lounaalla" Heseen tai haen suklaata. Pysyin kovana ja söin jotain muuta. Jee, hyvä mä!

Pascoe pH-balance jauhe on ollut jälleen toimiva. Sehän vaikuttaa koko kehoon. Ennenkin olen kyseistä tuotetta käyttänyt ja täytyy sanoa, että se toimii. Tuntuu siltä, että kroppa myös puhdistuu samalla. Ja se on kyllä hyvä yhdessä sen kanssa, että en syö sokeria niin paljon, kuin olen yleensä syönyt.

Uskalsin ekaa kertaa kokeilla raakasuklaata. Siis ihan ite tein ja niistä tuli niin kauniita. Mun piti laittaa vähän joulusta jääneitä mantelilastuja murustettuna sekaan, mutta ne unohtu. Niissä on vaan raakakaakaomassaa ja raakakaakaovoita ja hunajaa vähän, maailman yksinkertaisinta. Mantelit voi sitten muuten laittaa samaan aikaan suuhun. Maku on aika tämäkkä tottumattomaan suuhun. Tykkään kyllä tummasta suklaasta. Rakkaani ei taas ymmärrä. Hänen mielestä tää on huijausta. Syön suklaata, vaikka ei pitäis. Oon vaan jankannut hänelle sitä, että niissä ei ole yhtään sokeria, Ei niitä montaa viitti syödä kerralla. Ihan hyvin onnistui, vaikka en tiennyt kuinka paljon pitää laittaa kumpaakin ainetta. En tiiä mitä joku enemmän raakasuklaata syönyt näistä tykkäisi. Tupperin pölyttymään päässyt konvehtivuokakin pääsi käyttöön.

Katsokaan nyt kuika kauniita ne on.

Kivaa viikonlopun jatkoa ja nauttikaan kauniista talvesta.