torstai 24. syyskuuta 2015

Parasta syksyssä

Kyllä keksin vaikean otsikon. Koulussa aina opettaja sanoi, että otsikko keksitään viimeisenä tekstiin sopivaksi. Täällä olen huomannut sen toimimattomaksi, koska se unohtuu laittaa, jos en siitä aloita. Voisin kirjoittaa pitkästi siitä, miksi en tykkää syksystä, mutta "ajatuksia asioista mistä tulee hyvä mieli".

Olen vaihtanut työmatkoille fillaroinnin kävelyyn. Omistan kyllä valon, mutta se ei valaise tietä tarpeeksi, niin en uskalla routavaurioiden pelossa ajella. Yksi loukkaava kaatuminen saa riittää.

Mutta ne hyvät asiat... Tykkään polttaa kynttilöitä. Vaikka on ollut suht lämmin syksy, olen aloittanut kynttilöiden polttamisen tunnelman vuoksi. Niistä tulee hyvä fiilis. Ei sen takia, että moni ne liittää romantiikkaan. Minä yhdistän kynttilät kaikinpuolin kivaan oloon. Ihan sama mitä mies sanoo ja naureskelee. Eilen taas tuli huomattua, miten miehet ajattelee niin erilailla.


Meillä on ollut estetiikkaa hyvin paljon esillä ja siitä on tullut osittain vitsi. Jos haluan jonkun miellyttävän omaa silmää, ihan vaan jonkun käytännön asian esim. laudeliina. Jos se on mielestäni väärän värinen, se häiritsee, ei ole niin kiva saunoa. Mieshän ei sitä tajua, "se on vaan perseenalusta". Yritin vääntää asiaa rautalangasta ja keksin mielestäni hyvän esimerkin. "Miksi seuraat jalkapalloa ja jääkiekkoa?" Sain siihen vastakysymyksen "Jos on kaksi siideriä, toinen pahaa ja hienossa tölkissä ja toinen hyvää ja tosi rumassa tölkissä, kumman valitset?" Ei voi verrata, koska voin kaataa siiderin tuoppiin tai lasiin. Voitin.
Yritin jatkaa... Jos lempijoukkue voittaa siitä tulee hyvä mieli, jos laudeliina on miellyttävän värinen siitä tulee hyvä mieli. Kyllä rakkaani lopulta tajusi mitä asialla hain takaa, mutta vaikeeta se tuntui olevan. Mistä tulee hyvä mieli? Miehet....

Kävin hakemassa omppuja kaveriltani. Työvuoroista johtuen ne on ollut muutaman päivän terasilla. Toivottavasti saan niistä edes vähän mehua keiteltyä, ettei ole kerennyt mennä huonoksi. Viime syksynä ekan kerran tein omenoista jotain muutakin, kuin piirakkaa. Eka kattila silloin palo tietysti pohjaan. Ja eka pullo mehua oli varsinaista tiivistettä.

Eilen töistä tullessa kävin kaupasta hakemassa vanijakastiketta, koska niin pyydettiin. Jälkkäriksi oli omena-kaurapaistosta, sitä olin itsekin ajatellut tehdä, taisin ääneenkin mainita. Ai vitsit, se oli niin hyvää, super makeeta, mutta hyvää. Pisteet rakkaalleni, joka ei tykkää leipoa eikä sitä hommaa teekään, kuin ehkä kerran kolmessa vuodessa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti