Koko ikäni olen tykännyt neuloa. Sukkia, lapasia, paitoja, kaulaliinoja...
Ensin teen ja sitten purkaan ja sitten taas teen. En ole ikinä kauheasti tykännyt ohjeista, en jaksa perehtyä niihin. Monesti on eri paksuinen lanka ja sitten ei silmukat ja kuviot täsmää ja koosta ei tule ollenkaan oikea.
Katselen ohjeita ja kuvia ja sitten teen jutut omasta päästä. Jos ei onnistu sitten taas purkaan ja teen tai vaihdan mallia.
Viime talvena tein ihanasta pehmeästä muistaakseni bambua ja villaa sisältävästä langasta pitkät sukat, ylipolven ylettyvät. Ei niitä tullut kuitenkaan käytettyä yhtä kertaa enempää. Siinä vaiheessa, kun ei ole käyttökertoja tuon enempää eikä pesujakaan, voi sukat vielä purkaa.
Nyt täytyy tehdä vielä toisesta sukasta parit näille sukille. Pinkki pitsisenä ja musta kuviollisena tai palmikollisena. Nää mahtuu hyvin kaikkiin talvikenkiin, koska on niin ohuet.
Neulonta on niin kivaa, se on ihan mun juttu. Puikot heiluu melkein joka ilta tv:tä katsoessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti