maanantai 29. helmikuuta 2016

Viikonloppuna on lupa herkutella, vai onko sittenkään


Mä oon mestari keksimään tekosyitä, miksi ei tarvitse lähteä lenkille tai miksi voi syödä herkkuja. Tykkään kyllä käydä lenkilläkin, mutta se lähteminen ei vaan ole aina niin helppoa. Mä haluisin kans päästä siihen, et urheilu on niin siistii, et sitä ilman ei vaan voi elää. Se kuulostaa niin hienolle. Se ei vaan tunnu niin helpolle aloittaa, kun ei ole ikinä ollut mikään urheilija, joo tekosyy, tiedän. Mun urheilu kokemukset ei ole mitään kauheen hyviä. Viimeisten muutaman vuoden aikana olen ihan tosissaan yrittänyt ja se on ollut kivaa ja on tullut se fiilis, et täytyy mennä lenkille. Pääsin jopa hölkkäämisen makuun, mutta mun polvi ei tykännyt. Sen jälkeen kävely tuntui niin tylsälle ja hitaalle. 

Hirveetä valitusta ja tänne piti kirjoitella vaan hyvän mielen juttuja. Mutta katsokaa tota kuvaa. Siinä on eilinen jälkkäri. Rakkaani hieman hämmästyi, kun pyysin kaupasta vaniljajätskiä, kinuskikastiketta ja suolapähkinöitä. Kinuski ja suola on vaan tosi hyvä yhdistelmä. Rakkaani teki samanmoisen annoksen epäilystään huolimatta. Sehän oli vähän kuin Snickers-jätskiä ilman suklaakuorrutusta.

Tänään oli se maanantai, kun dietti taas alkaa. Aikani istuttuani sohvalla selaillen nettiä sain kipinän. Törmäsin blogiin, missä kerrotaan 12 viikon projektista. Tekosyyt liikkumattomuuten ja muuhun oli hyvin samanlaisi, kuin mullakin. Ajattelin eka, että "älä selitä". Ei mennyt kauan, kun itse kaivoin kahvakuulan pölyttymästä nojatuolin takaa. Siellä se on ollut piilossa, pois jaloista pyörimästä, ettei vaan vahingossakaan tee sillä mitään.

Pieni treeni ja hiki oli pinnassa. Olen saanut kuulalla tuloksia aikaan. Pari viikkoa melkein joka päivän kuulan heiluttelua ja reisiläskit alkoi sulaa Mitä sitten tapahtui? Rakkaani jäi lomalle. En voinut hänen nähden treenata. Ai miksi en? Pelkäsin kommentteja "sä teet ton väärin, vielä jaksaa..." 
Motivaattorina on oma keho ja tuleva kesä. Ei voi näillä selluilla mennä yleiselle rannalle.

Jälkkärisuunnitelmissa oli samanlainen annos, kun eilen, mutta EI, en syö.

Tämä aurinkoinen päivä on se päivä, kun aloitin (jälleen) uuden terveemmän elämän. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti